Ritaripuisto 5 vuotta 2.6.2012
Mannerheim -ristin ritarien ja koko veteraanisukupolven kunniaksi perustetun Askaisten Ritaripuiston avaamisesta tulee kuluneeksi 5 vuotta lauantaina 2.6.2012.
Maksun kunnan järjestämä Ritaripuiston 5 -vuotisjuhla alkaa klo 12.00. Juhlapuheen pitää Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtaja, kenrm Sami Sihvo. Ohjelmassa myös tervehdykset puolustusvoimilta, sota-ajan lotalta ja Mannerheim -ristin ritarin pojalta. Musiikista vastaa Laivaston soittokunta.
Ritaripuistossa on jokaisella 191 ritarilla Kurun mustaa graniittia oleva muistokivi sekä alueen keskellä yhteinen kunniakivi, johon on kuvattu Mannerheim -risti.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa.
Kunnianosoitus Mannerheimin ratsastajapatsaalla 4.6.2012 klo 9.00
Kansalaisjärjestöjen perinteinen kunnianosoitus Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi järjestetään maanantaina 4.6.2012 klo 9.00 alkaen Mannerheimin ratsastajapatsaalla Helsingissä.
Tilaisuuden aikana lasketaan kansalaisjärjestöjen seppele patsaalle. Tilaisuudessa puhuu Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtaja, kenrm Sami Sihvo. Paikalla on myös Kaartin Soittokunta. Tilaisuus kestää 15 minuuttia.
Yleisö on lämpimästi tervetullut seuraamaan kunnianosoitusta.
Mannerheimin muistolaatta paljastettiin Sveitsissä
Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistolaatta paljastettiin lauantaina 21.5. Valmont’n klinikalla Montreux’ssa Sveitsissä. Laattahankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen Sveitsin suurlähetystö, sveitsiläis-suomalainen upseeriyhdistys, Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö, Montreux’n kaupunki, Valmont’in klinikka ja Suomen Luganon kunniakonsuli.
Mannerheimin muistolaatassa kerrotaan hänen asuneen Valmont'n klinikalla vuosina 1948 - 1951.
Jätettyään tasavallan presidentin tehtävät 1946 marsalkka vietti paljon aikaa ulkomailla. Vuonna 1948 hän siirtyi Sveitsiin, missä hän asui lähinnä Montreux’ssa Valmont’in klinikalla. Marsalkka Mannerheimin kuoli 28.1.1951 Lausannessa Sveitsissä.
Paljastustilaisuus kokosi paikalle arvokkaan yleisön
Paljastustilaisuus alkoi avausnauhan leikkuulla, jonka suorittivat suurlähettiläs Alpo Rusi ja Montreux’n kaupunginjohtaja Pierre Salvi. Tämän jälkeen muistolaatalle laskettiin Sveitsin ja Suomen värien mukaan kootut kukkalaitteet. Pääosan tilaisuudesta muodostivat kuitenkin erilaiset puheet, joissa mm. kiitettiin Mannerheimia. Suurlähettiläs Rusi korosti puheessaan Mannerheimin monipuolista uraa kansakunnan eheyttäjänä, sotien ylipäällikkönä ja humanitäärisen työn edistäjänä. ”Mannerheim oli ennen kaikkea eurooppalainen valtiomies”. Kaupunginjohtaja Salvi toi esille Mannerheimin suuren arvostuksen, jota marsalkka nauttii Sveitsissä ja etenkin Montreux’ssa. Sveitsiläis-suomalaisen upseeriyhdistyksen puheenjohtaja eversti Luc Monnier korosti Mannerheimin merkitystä suomalaisen tahdonlujuuden esikuvana. Sveitsin maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Dominique Andrey loi puheessaan katsauksen Mannerheimin sotilasuraan. Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtaja, kenraalimajuri Sami Sihvo nosti esille Mannerheimin merkityksen suomalaisen puolustustahdon lujittajana.
 Muistlaatan paljastustilaisuudessa olivat paikalla mm. Montreux'n kaupunginjohtaja Pierre Salvi, Suomen Sveitsin suurlähettiläs Alpo Rusi ja perinnesäätiön kunniapuheenjohtaja kenrl R.W.Stewen.
Kutsuvieraslounaalla aikalaisen kertomuksia
Muistolaatan paljastustilaisuuden yleisölle avoin osuus päättyi suurlähetystön ja Montreux’n kaupungin tarjoamaan lounaaseen, joka nautittiin marsalkka Mannerheimin suosikkiravintolassa hotelli Victorian terassilla. Lounaan aikana pidettiin myös puheita, joista vaikuttavin oli sodan ajan tiedustelupäällikön ja Mannerheimin todellisen luottomiehen, eversti Aladar Paasosen Strasbourgissa asuvan pojan, Henry Paasosen pitämä puhe. Aladar Paasonen kirjoitti Mannerheimin kanssa tämän muistelmia Montreux’ssa usean vuoden ajan ennen siirtymistään Yhdysvaltoihin. Henry Paasonen korosti, miten Mannerheim aidosti rakasti kotimaataan ja suomalaisia sotilaita, mitä ei aina ole oikein ymmärretty.
Lisätietoja Mannerheimin Sveitsin vuosista löytyy täältä.
R.W.Stewenistä perinnesäätiön kunniapuheenjohtaja
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön vuosikokous 13.4. kutsui kenraaliluutnantti R.W.Stewenin säätiön kunniapuheenjohtajaksi. Säätiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kenraalimajuri Sami Sihvo. Varapuheenjohtajaksi valittiin pääsihteeri Pekka Kouri. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa kenraaliluutnantti Ilkka Aspara.
Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu R.W.Stewen toimi säätiön hallituksessa vuodesta 1993 lähtien. Säätiön puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1999 lähtien. Kenraali Stewenin puheenjohtaja-aikana säätiön uutena toimintamuotona on aloitettu joka toinen vuosi jaettava sotahistorian palkinto. Palkinnon arvo on 5.000 euroa.
R.W.Stewen oli myös Askaisiin rakennetun Ritaripuiston keskeisiä ideoijia ja hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja. Ritaripuisto avattiin vuonna 2007.
Kenraaliluutnatti R.W.Stewen on Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön historian toinen kunniapuheenjohtaja. Ensimmäinen kunniapuheenjohtaja oli jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.
Perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2010 Harri Korpisaarelle
Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myöntää joka toinen vuosi sotahistorian palkinnon, jonka suuruus on 5.000 euroa. Järjestyksessään kolmas palkinto on myönnetty valtiotieteiden tohtori Harri Korpisaarelle hänen tohtorinväitöskirjastaan ” Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. ”
Palkinnon perusteluissa todetaan, että Harri Korpisaaren tutkimus Sotilaskomiteasta osoittaa poikkeuksellisella tavalla, että vuoden 1918 sisällissodasta on mahdollista kirjoittaa tieteellisen viileästi, puolueettomasti ja objektiivisesti. Teos on selkeä ja se on kirjoitettu luettavasti. Tekijä on myös kyennyt uppoutumaan syvälle tapahtumien syihin ja taustoihin ja tuomaan esille lopputulokseen vaikuttaneet tekijät ilman, että hän johtopäätöksissä omaksuu tuomion jakajan roolin.
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2010
Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta on Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö perustanut joka toinen vuosi myönnettävän sotahistorian palkinnon. Palkituksi voi tulla jo valmistunut merkittävä sotahistoriallinen tutkimus. Tutkimuksen edellytetään täyttävän tieteelliset kriteerit.
Säätiöllä on myös mahdollisuus palkita poikkeuksellisen ansiokas ura sotahistoriamme tutkimuksessa.
Palkintosumma on 5.000 euroa.
Kolmannen kerran sotahistorian palkinto myönnetään aikaisemmasta tiedosta poiketen vasta syyskuussa 2010.
Hakemukset tulee toimittaa perinnesäätiölle 15.1.2010 mennessä.
Lisätietoja sotahistorian palkinnosta löydät täältä.
Askaisten Ritaripuisto kaksi vuotta
Kesäkuussa 2007 avattua Askaisten Ritaripuistoa kehitetään jatkuvasti. Puiston kaksivuotispäivänä kesäkuussa 2009 uusittiin infotaulut, parannettiin valaistusta sekä rakennettiin tukikaide kunniakivelle johtavalle käytävälle.
Askaisten Ritaripuiston keskellä on graniittinen kunniakivi, joka kuvaa Mannerheim-ristiä.
Kuva: Jyri Nikkola
Ritaripuiston uusittujen infotaulujen tekstit on luettavissa täältä.
Perinnesäätiön sotahistorian palkinto Pentti Airiolle
Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myöntää joka toinen vuosi sotahistorian palkinnon, jonka suuruus on 5.000 euroa. Järjestyksessään toinen palkinto on myönnetty Pentti Airiolle hänen tohtorinväitöskirjastaan ”Yrjö Keinonen – uudistajaksi asetettu”.
Kenraali Yrjö Keinonen on ollut yksi kiistellyimmistä puolustusvoimain komentajista. Sotatieteiden tohtori, prikaatikenraali Pentti Airio on tohtorinväitöskirjallaan ”Yrjö Keinonen – uudistajaksi asetettu” ratkaisevasti rikastuttanut hänestä aiemmin vallinnutta kuvaa. Airion tutkimusaihe on erittäin perusteltu ja osuva, ja se on vaatinut myös suurta tutkijanrohkeutta. Sinnikkäästi ja ennakkoluulottomasti puurtamalla Airio on onnistunut upottamaan tutkimuksellaan monta myyttiä, mutta tuonut samalla päivänvaloon paljon uutta, kovaa ja dramaattistakin tietoa.
Lisää tietoa perinnesäätiön sotahistorian palkinnosta löytyy täältä.
Sotahistorian palkinnon Pentti Airiolle (vas) luovutti perinnesäätiön puheenjohtaja R.W.Stewen
Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2010.
Askaisten Ritaripuisto
Mannerheim-ristin ritarien sekä sotiemme veteraanien kunniaksi Askaisiin perustettu Ritaripuisto avattiin lauantaina 2.6. 2007.
Ainutlaatuinen Ritaripuisto on huomionosoitus koko ritari- ja
veteraanisukupolvelle, heidän saavutuksilleen sekä ajalle ja hengelle jota he edustavat.
Suomen itsenäisyyden 90 -vuotispäivänä 6.12.2007 sytytettiin Ritaripuistossa kynttilä jokaisen muistokiven eteen.
|
