Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2016

 

Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myöntää joka toinen vuosi sotahistorian palkinnon. Palkituksi voi tulla jo valmistunut merkittävä sotahistoriallinen tutkimus tai kirja. Tutkimuksen edellytetään täyttävän tieteelliset kriteerit. Säätiöllä on myös mahdollisuus palkita poikkeuksellisen ansiokas ura sotahistoriamme tutkimuksessa.

 

Palkintosumma 5.000 euroa

Kuudennen kerran kerran sotahistorian palkinto myönnetään syksyllä 2016. Palkintosumma on 5.000 euroa. Päätöksen palkittavasta työstä tekee säätiön hallitus erillisen valintatoimikunnan esityksestä. Palkinnon valintatoimikuntaan kuuluvat säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, pääsihteeri Pekka Kouri (valintatoimikunnan puheenjohtaja), säätiön hallituksen jäsen, evl Jari Rantala sekä asiantuntijajäseninä ST Pentti Airio ja FT Pasi Tuunainen. Toimikunnan sihteerinä toimii säätiön asiamies Janne Kosonen.

 

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto voidaan myöntää korkeatasoiselle vuonna 2014 tai myöhemmin valmistuneelle sotahistorialliselle tutkimukselle tai kirjalle.

 

Hakemukset tulee toimittaa perinnesäätiölle 30.6.2016 mennessä

Hakemukseksi käy valmis sotahistoriallinen tutkimus / kirja liitettynä tekijän yhteystiedoilla. Työstä on toimitettava säätiölle viisi (5) kopiota.

 

Lisätietoja palkinnosta saasäätiön asiamies Janne Kososelta, puh. 050 – 5810 819, sähköposti asiamies@mannerheiminperinnesaatio.fi.

Säätiön postiosoite on Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki


Kunnianosoitus Mannerheimin ratsastajapatsaalla torstaina 4.6.2016 klo 9.00

Kansalaisjärjestöjen perinteinen kunnianosoitus Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi järjestetään lauantaina 4.6.2016 klo 9.00 alkaen Mannerheimin ratsastajapatsaalla Helsingissä.

 

Tilaisuuden aikana lasketaan kansalaisjärjestöjen seppele patsaalle. Tilaisuudessa puhuu Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtaja Juha-Pekka Liikola. Paikalla on myös Kaartin Soittokunta. Tilaisuus kestää 15 minuuttia.

 

Yleisö on lämpimästi tervetullut seuraamaan kunnianosoitusta.


Säätiön hallitukseen uusi jäsen

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön vuosikokouksessa säätiön hallituksen uudenksi jäseneksi valittiin Jari Rantala. Hän on everstiluutnantti ja toimii Upseeriliiton puheenjohtajana.


Säätiön puheenjohtajana jatkaa Juha-Pekka Liikola ja varapuheenjohtaja Pekka Kouri. Tänä vuonna jaetaan kuudennen kerran perinnesäätiön sotahistorian palkinto.


Vuoden aikana myös valmistellaan vuoden 2017 tapahtumia. Ensi vuosihan on paitsi Suomen itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlavuosi myös Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymän 150 -vuotisvuosi. Juhlavuoden päätapahtuma on 15.2.2017 Finlandia-talossa järjestettävä Mannerheim-konsertti.


Juha-Pekka Liikola puheenjohtajaksi

Kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola on aloittanut 1.1.2015 Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtajana. Liikola seuraa tehtävässään kenrm Sami Sihvoa, joka on edelleen säätiön hallituksen jäsen.


Juha-Pekka Liikola on ollut perinnesäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2009 lähtien. Hän siirtyi syksyllä 2014 reserviin Maavoimien esikuntapäällikön tehtävästä.


Sotahistorian palkinto Pasi Tuunaiselle


Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty FT Pasi Tuunaiselle hänen kirjastaan Tahtojen taisto. Palkinnon suuruus on 5.000 euroa ja se myönnettiin nyt viidennen kerran.

 

Palkinnon perusteluissa valintatoimikunta toteaa seuraavaa:

 

- FT, dosentti Pasi Tuunainen on talvisodan, erityisesti Kainuun, taisteluihin liittyvän historiantutkimuksen keskeisiä asiantuntijoita Suomessa. Vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan Tahtojen taisto Tuunainen paneutuu 9.Divisioonan taisteluihin Suomussalmen ja Kuhmon alueilla. Taistelut ovat kansainvälisesti tunnettuja, esimerkkinä legendaarinen Raatteentien taistelu.

 

Talvisodan taisteluiden tapahtumahistoria on kirjoitettu auki useita kertoja lukuisissa eri teoksissa. Tuunainen avaa kirjassaan aivan uuden näkökulman teeman mukaisiin taisteluihin. Teoksessa keskitytään yhtymän, siis tässä tapauksessa 9. Divisioonan, johtamiseen talvisodan keskeisissä taisteluissa.

 

Sotahistorian kirjoituksessa taisteluissa onnistuminen ja epäonnistuminen luetaan yleensä lopputuloksesta riippuen joko joukon komentajan ansioksi tai häpeäksi. Tuunainen ei sorru kirjassaan tämän tyyppiseen yksipuolisuuteen, vaan tarkastelee johtamista komentajan ja esikuntapäällikön, siis jääkärieversti Hjalmar Siilasvuon ja kapteeni Alpo K. Marttisen, välisen vuorovaikutuksen kautta. Kuten kirjan otsikosta Tahtojen taisto voi arvata, teos paneutuu kahden voimakastahtoisen upseerin henkilösuhteiden ja toiminnan kautta 9. Divisioonan operaatioiden suunnitteluun ja toimeenpanoon. Sisältö ja kirjoitustyyli sopivat niin historiasta kiinnostuneen lukijan kuin ammattisotilaan lukemistoksi.

 

Johtajien ja toiminnan käsittely on viileän analyyttistä eikä Tuunainen sorru jumalalliseen jälkiviisasteluun kuten tämän tyyppisessä työssä kovin helposti käy. Teksti keskustelee mielenkiintoisesti aiemman tutkimuksen tulkintojen kanssa perustellen Tuunaisen omia näkemyksiä sangen vakuuttavasti. Lähdepohja on korkeatasoiselle historiantutkimukselle esimerkiksi kelpaava.

 

Pasi Tuunaisen pääavaus talvisodan taisteluiden käsittelyyn uudesta ja tuoreesta näkökulmasta on onnistunut. On toivottavaa, että tämän tyyppinen viileän analysoiva tutkimus saisi laajemminkin tilaa populismia kumartavien kirjoittelujen rinnalla.

 

Kunniamaininta Ässä-rykmentin historialle

 

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myönsi myös kunniamaininnan, joka palkittiin 1500 eurolla. Kunniamaininta myönnettiin Olli Harisen, Göran Lindgrenin ja Erkki Nordbergin kirjoittamalle Talvisodan Ässä-rykmentti –kirjalle. Perusteluissa kirjasta todetaan: - Suomen sotiin liittyvä historiankirjoitus pitää sisällään lukuisan määrän eri joukko-osastojen historiateoksia. Osa on puhtaasti historiikkejä joiden kuvaukset avautuvat parhaiten joukkoon kuuluneille sotilaille. Niitä ei ole tarkoitettukaan varsinaisesti syvällisiksi sotiemme tapahtumiin liittyviksi historian tutkimuksiksi. Toisessa ääripäässä ovat tutkimuksellisesti laadukkaat analyysit määrätyn joukon sotatiestä. Selvää on kuitenkin se, että joukko-osastojen historiat tai historiikit ovat osa sotien ajankuvaa, jossa muistelukset ja päiväkirjat antavat usein paperinmakuisia asiakirjoja moniulotteisemman kuvan "kentän" tuntemuksista.

 

Vuonna 2010 ilmestynyt kirja Talvisodan Ässä-rykmentti on helsinkiläisjoukosta ja sen sotatieteistä kirjoitettu lajityypissään hyvä teos, joka ansaitsee tulla mainituksi. Kirjoittajakolmikko kykenee paneutumaan "Sörkän sällien" sotataipaleeseen sangen maanläheisesti ja moniulotteisesti. Joukko-osastojen historiateoksille on tarve ja paikka. Käsillä oleva teos on tästä omassa sarjassaan laadukas esimerkki.

 

Päätöksen palkittavasta työstä teki säätiön hallitus erillisen valintatoimikunnan esityksestä. Valintatoimikuntaan kuuluvat säätiön hallituksen edustajina pääsihteeri Pekka Kouri (valintatoimikunnan puheenjohtaja) ja Harri Westerlund sekä historiatutkimuksen asiantuntijoina professori Vesa Tynkkynen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja VTT Harri Korpisaari.  

 

Perinnesäätiön sotahistorian palkinnon sai vuonna 2006 FT Lasse Laaksonen, vuonna 2008 ST Pentti Airio ja vuonna 2010 VTT Harri Korpisaari. Kaksi vuotta sitten palkinto myönnettiin elämäntyö – palkintona professori Ohto Manniselle. Tällä kertaa palkittava teos valittiin vuosina 2010 – 2014 valmistuneista sotahistorian töistä. Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2016.


Uusi jäsen säätiön hallitukseen

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön vuosikokouksessa säätiön hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin FM Vera von Fersen. Hän tulee säätiön hallitukseen kenraaliluutnantti Ilkka Asparan tilalle. Aspara ilmoitti jo ennen vuosikokousta luopuvansa hallituspaikasta.


Vera von Fersen on historioitsija. Hän toimi  Mannerheim-museon intendenttinä vuosina 1998–2012 . Vera von Fersen on  kirjoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön historiikin ja Mannerheim-säätiön historian.  Syksyllä 2013 ilmestyi hänen ja Georges Bibikoffin laatima kirja Chevalierkaarti – Mannerheimin rykmentti.


Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2014

 

Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta on Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö perustanut joka toinen vuosi myönnettävän sotahistorian palkinnon. Palkituksi voi tulla jo valmistunut merkittävä sotahistoriallinen tutkimus. Tutkimuksen edellytetään täyttävän tieteelliset kriteerit. Säätiöllä on myös mahdollisuus palkita poikkeuksellisen ansiokas ura sotahistoriamme tutkimuksessa.

 

Palkintosumma 5000 €

Viidennen kerran sotahistorian palkinto myönnetään syksyllä 2014. Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto voidaan myöntää korkeatasoiselle vuonna 2010 tai myöhemmin valmistuneelle sotahistorialliselle tutkimukselle tai kirjalle.


Palkintosumma on 5.000 euroa.


Aikaisemmat palkitut

Päätöksen palkittavasta työstä tekee säätiön hallitus erillisen valintatoimikunnan esityksestä. Palkinnon valintatoimikuntaan kuuluvat säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, pääsihteeri Pekka Kouri (valintatoimikunnan puheenjohtaja), säätiön hallituksen jäsen, evl Harri Westerlund, professori Vesa Tynkkynen ja VTT Harri Korpisaari. Toimikunnan sihteerinä toimii säätiön asiamies Janne Kosonen.

 

Ensimmäinen perinnesäätiön sotahistorian palkinto myönnettiin vuonna 2006 FT, Lasse Laaksoselle hänen kirjastaan ”Eripuraa ja arvovaltaa. Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen”. Toisen sotahistorian palkinnon sai vuonna 2008 Pentti Airio tohtorinväitöskirjastaan ”Yrjö Keinonen – uudistajaksi asetettu”. Kolmas palkinto myönnettiin vuonna 2010 VTT Harri Korpisaarelle tutkimuksesta ” Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918”. Vuonna 2012 palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa elämäntyöpalkintona professori Ohto Manniselle pitkästä, monipuolisesta ja erityisen ansiokkaasta urasta sotahistorian tutkimuksessa.

 

Hakemukset tulee toimittaa perinnesäätiölle 31.3.2014 mennessä. Hakemukseksi käy valmis sotahistoriallinen tutkimus / kirja liitettynä tekijän yhteystiedoilla. Työstä on toimitettava säätiölle viisi (5) kopiota.

 

 

Lisätietoja palkinnosta säätiön asiamies Janne Kososelta, puh. 050 – 5810 819, sähköposti asiamies@mannerheiminperinnesaatio.fi.


Säätiön postiosoite on Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki


Mannerheimin onnelliset vuodet valokuvanäytttely Varsovassa

Suomen Varsovan-suurlähetystön aitaan on pystytetty Suomen marsalkka, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin Puolan-vuosista kertova pysyvä näyttely. Näyttely avattiin virallisesti puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 2013.


Mannerheim-elämäkerran kirjoittanut ruotsalainen historioitsija Stig Jägerskiöld on kuvannut Mannerheimin Puolan vuosia tämän onnellisimmiksi. Komentajana Mannerheim pääsi kehittämään kykyjään kouluttajana. Hänen kerrotaan olleen ankara ja vaativa, mutta maltillinen ja rauhallinen komentaja. Puolalaisista ystävistä tuli ystäviä loppuiäksi. Samalla Puolan vuodet olivat Mannerheimin sotilaalliselle ja poliittiselle uralle erittäin merkittäviä.


Suomen suurlähetystön näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Mannerheim-museon kanssa, on esillä ympäri vuorokauden eikä pääsymaksuja peritä. Riittää, että saapuu jalkakäytävälle osoitteeseen Ul. Chopina 4/8, Varsova. Tervetuloa, witamy!

Lisätietoja: Suomen Varsovan suurlähetystön nettisivuilta.


Perinnesäätiön sotahistorian palkinto Ohto Manniselle


Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myöntää joka toinen vuosi sotahistorian palkinnon, jonka suuruus on  5.000 euroa. Vuonna 2012 palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa elämäntyöpalkintona. Järjestyksessään neljäs palkinto on myönnetty professori Ohto Manniselle poikkeuksellisen ansiokkaasta urasta sotahistorian tutkijana.

 

Professori, FT Ohto Manninen (s. 1943) on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran sotahistorian tutkimuksessa. Hän on perehtynyt erityisesti Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa sekä itsenäisyytemme alkuvuosien historiaan. Ohto Manninen toimi Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäisenä sotahistorian professorina vuosina 1998 - 2009.  Aikaisemmin hän oli Suomen historian professorina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.

 

Ohto Manninen on tutkimuksissaan hyödyntänyt poikkeuksellisen ansiokkaasti niin suomalaisia kuin neuvostoliittolaisia arkistolähteitä, joiden avulla hän on tuonut merkittävän ja ennakkoluulottoman lisän viime sotiemme historian tutkimukseen. 

 

Ohto Manninen on tuottelias kirjoittaja, hän on kirjoittanut tai toimittanut yli 20 teosta.
Hän on myös aktiivinen esitelmöitsijä.

Päätöksen palkittavasta työstä teki Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön hallitus.

 

Perinnesäätiön sotahistorian palkinnot on aikaisemmin myönnetty yksittäistä sotahistorian tutkimuksista. Palkinnon ovat saaneet vuonna 2006 FT Lasse Laaksonen ja vuonna 2008 ST Pentti Airio ja vuonna 2010 VTT Harri Korpisaari. Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2014.

 


Perinnesäätiön kunniapuheenjohtaja R.W.Stewen kuollut

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, kenraaliluutnantti R.W.Stewen kuoli Naantalissa 10.8.2012. Hän oli syntynyt 15.9.1927.

 

Stewen kävi kadettikurssin 29 vuosina 1948 - 49. Hän toimi uransa aikana useissa merkittävissä tehtävissä puolustusvoimissa. Hän toimi mm. Uudenmaan Prikaatin komentajana, Pääesikunnan operatiivisen osaston päällikkönä, päämajamestarina ja yleisesikunnan päälliikönä. Reserviin Stewen siirtyi Lounais-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävästä vuonna 1987.

 

Reservissä olleessan hän toimi aktiivisesti mm. Jääkärisäätiössä ja Suomen Marsalkka Mannereheimin Metsästysmajayhdistyksessä.

Stewen 2004
Kenraaliluutnantti R.W.Stewen Mannerheimin ratsastajapatsaalla

 

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön hallituksen jäsen R.W.Stewen oli vuodesta 1993 lähtien ja säätiön puheenjohtajana hän toimi 1999 - 2011. Vuonna 2011 kenraaliluutnantti R.W.Stewen kutsuttiin perinnesäätiön  kunniapuheenjohtajaksi.


Kenraali Jaakko Valtasen kirjoittama muistokirjoitus R.W.Stewenistä

Kenraaliluutnantti Rolf Wilhelm (Wille) Stewen kuoli Naantalissa 10.8.2012 nopeasti edenneeseen sairauteen 84 vuoden ikäisenä.

 

Wille Stewen syntyi Vilppulassa 15.9.1927. Jo nuorena koulupoikana hän oli mukana suojeluskuntatoiminnassa ja Jatkosodassa vuonna 1941 lähettinä rintamaesikunnassa. Siellä hänet palkittiin 2. luokan Vapaudenmitalilla. Hän oli Tammenlehvään oikeutettu sotaveteraani. Wille Stewen valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1946 ja suoritti välittömästi sen jälkeen varusmiespalveluksensa Uudenmaan Rakuunarykmentissä. Vaikka sotiemme jälkeisinä vuosina upseerin uralle antautuminen ei ollut helppoa, Wille Stewenille se oli luonteva ratkaisu. Jo Kadettikoulussa hän yleni kurssitovereitaan johtavaksi kadettivääpeliksi.

 

Ratsastukseen innostuneena hän aloitti virkauransa vänrikkinä vuonna 1948 Hämeen Ratsurykmentissä ja kurssilla Ruotsin armeijan ratsuväkikoulussa. Ennen Sotakorkeakoulua Wille Stewen ehti palvella vielä viisi vuotta Reserviupseerikoulussa kouluttajana. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon jälkeen kapteeni Stewen määrättiin vuonna 1959 Uudenmaan Prikaatiin. Siellä hän palveli yhteensä yli kymmenen vuotta edeten komppanian päällikön ja pataljoonan komentajan tehtävien kautta lopulta everstinä prikaatin komentajaksi. Välivuosina majuri Wille Stewenin uraa jaksottivat opinnot Englannin armeijan esikuntakoulussa ja toiminta sotilasasiamiehen apulaisena Lontoossa.

 

Eversti Wille Stewen määrättiin vuonna 1976 Pääesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi ja jo seuraavana vuonna kenraalimajuriksi ylennettynä päämajamestariksi. Sitä seurasivat Pääesikunnan yleisesikuntapäällikön tehtävät ja kenraaliluutnantin arvo vuonna 1981. Hän toimi silloin myös tärkeän Puolustusneuvoston pääsihteerinä.  Menestyksellisen uran päätökseksi Wille Stewenille uskottiin vuosiksi 1986–1987 Lounais-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävät.

 

Ratsuhevoset olivat kenraaliluutnantti Stewenille suuri kiintymyksen kohde ja ratsastuksesta muodostui hänelle elinikäinen mieluisa harrastus ja fyysisen kunnon ylläpitäjä. Omia ratsuhevosiaan hän koulutti ja käytännössä myös hoiti aivan viime vuosiin asti. Taitavana ja kilpailuissa menestyneenä esteratsastajana Wille sai nuoruudessaan unohtumattoman tilaisuuden valmentautua ja osallistua kaksiin Olympialaisiin. Hän toimi myös muutaman vuoden Suomen Ratsastajainliiton sivutoimisena päävalmentajana sekä myöhemmin liiton koulutus- ja valmennuspäällikkönä. Wille Stewen oli myös kymmenen vuotta Ratsujalostusliiton puheenjohtaja. Hänen kaudellaan aikaansaatiin muun muassa Seinäjoelle Suomen hevonen - Sotahevonen patsas. Kenraaliluutnantti Stewenin monista luottamustehtävistä mainittakoon Vapaudenristin Ritarikunnan hallituksen jäsenyys sekä ritarikunnan varakanslerin asema. Viime hetkiin saakka jatkuneita luottamustehtäviä olivat Stewenille Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sekä Tolvajärven taistelijoiden perinneyhdistyksen puheenjohtajuudet. Ansioistaan kenraaliluutnantti Stewen palkittiin muun muassa 1.luokan Vapaudenristillä miekkojen ja rintatähden kera, sekä Suomen Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristillä. Hän oli monen yhteisön kunniajäsen.

 

Wille Stewen oli syvästi kutsumustietoinen upseeri. Jo kotinsa perintönä hän oli sisäistänyt tavoiteltaviksi arvoikseen korkeat sotilaan kunniakäsitykset, vilpittömän uskollisuuden ja toveruuden, rehdin oikeudenmukaisuuden sekä esimerkillisen esiintymisen ja käytöksen. Wille suhtautui kaikkiin ihmisiin, mutta erityisesti esimiehiinsä, arvokkaan kunnioittavasti, työtovereihinsa arvostavasti ja luottavasti sekä alaisiinsa vastuuntuntoisen huolehtivasti. Naisia tavatessaan hän yllätti heidät luontevalla käsisuudelmalla. Wille Stewenin persoonassa oli paljon sisäistä ja ulkoista karismaa.

 

Eläkkeelle jääminen oli kenraaliluutnantti Stewenille vaikeata. Hän kun tunsi ja tiesi olevansa elämänsä kunnossa. Vielä yli 60-vuotiaana hän selviytyi hyvin laskuvarjohyppääjän kurssista ja suoritti lyhyessä ajassa useita kymmeniä hyppyjä. Lain mukaan kenraalit pysytetään reservissä elämänsä loppuun saakka. Wille Stewen, jos kukaan, toteutti lain tarkoituksen tekemällä vapaaehtoista maanpuolustustyötä viimeiseen hengenvetoonsa saakka. Kenraali Steweniä jäävät kaipaamaan puoliso, poika, kaksi tytärtä ja kahdeksan lastenlasta sekä suuri joukko lähiomaisia ja ystäviä.

 

Jaakko Valtanen

Kirjoittaja on Wille Stewenin

pitkäaikainen ystävä ja työtoveri.


Ritaripuisto 5 vuotta

Mannerheim -ristin ritarien ja koko veteraanisukupolven kunniaksi perustetun Askaisten Ritaripuisto täytti 5 vuotta lauantaina 2.6.2012.

 

IMG 1193

Jokaisella Mannerheim ristin -ritarilla on oma kivi, jossa on sotilasarvo, nimi ja ritarinumero. Ritaripuiston keskellä on isokokoinen kunniakivi, johon on hakattu Mannerheim risti.

 

Ritaripuiston infotauluissa kerrotaan Ritaripuiston lisäksi myös Mannerheim-rististä, sen myöntämisperusteista sekä mainitaan kaikki Mannerheim-ristin ritarit.

IMG 1200

Kolmisensataa vierasti juhlisti puiston merkkipäivää. Sateisen ja tuulisen sään johdosta juhla vietettiin Ritaripuiston viereisessä Askaisten aateliskirkossa.

 


Mannerheimin muistolaatta paljastettiin Sveitsissä

 

Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistolaatta paljastettiin lauantaina 21.5. Valmont’n klinikalla Montreux’ssa Sveitsissä. Laattahankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen Sveitsin suurlähetystö, sveitsiläis-suomalainen upseeriyhdistys, Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö, Montreux’n kaupunki, Valmont’in klinikka ja Suomen Luganon kunniakonsuli.

DSC 4939

Mannerheimin muistolaatassa kerrotaan hänen asuneen Valmont'n klinikalla vuosina 1948 - 1951.

Jätettyään tasavallan presidentin tehtävät 1946 marsalkka vietti paljon aikaa ulkomailla. Vuonna 1948 hän siirtyi Sveitsiin, missä hän asui lähinnä Montreux’ssa Valmont’in klinikalla. Marsalkka Mannerheimin kuoli 28.1.1951 Lausannessa Sveitsissä.  

 

Paljastustilaisuus kokosi paikalle arvokkaan yleisön

Paljastustilaisuus alkoi avausnauhan leikkuulla, jonka suorittivat suurlähettiläs Alpo Rusi ja Montreux’n kaupunginjohtaja Pierre Salvi. Tämän jälkeen muistolaatalle laskettiin Sveitsin ja Suomen värien mukaan kootut kukkalaitteet. Pääosan tilaisuudesta muodostivat kuitenkin erilaiset puheet, joissa mm. kiitettiin Mannerheimia. Suurlähettiläs Rusi korosti puheessaan Mannerheimin monipuolista uraa kansakunnan eheyttäjänä, sotien ylipäällikkönä ja humanitäärisen työn edistäjänä. ”Mannerheim oli ennen kaikkea eurooppalainen valtiomies”. Kaupunginjohtaja Salvi toi esille Mannerheimin suuren arvostuksen, jota marsalkka nauttii Sveitsissä ja etenkin Montreux’ssa. Sveitsiläis-suomalaisen upseeriyhdistyksen puheenjohtaja eversti Luc Monnier korosti Mannerheimin merkitystä suomalaisen tahdonlujuuden esikuvana. Sveitsin maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Dominique Andrey loi puheessaan katsauksen Mannerheimin sotilasuraan. Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtaja, kenraalimajuri Sami Sihvo nosti esille Mannerheimin merkityksen suomalaisen puolustustahdon lujittajana.

DSC 4951 r

Muistlaatan paljastustilaisuudessa olivat paikalla mm. Montreux'n kaupunginjohtaja Pierre Salvi, Suomen Sveitsin suurlähettiläs Alpo Rusi ja perinnesäätiön kunniapuheenjohtaja kenrl R.W.Stewen.

 

Kutsuvieraslounaalla aikalaisen kertomuksia

Muistolaatan paljastustilaisuuden yleisölle avoin osuus päättyi suurlähetystön ja Montreux’n kaupungin tarjoamaan lounaaseen, joka nautittiin marsalkka Mannerheimin suosikkiravintolassa hotelli Victorian terassilla. Lounaan aikana pidettiin myös puheita, joista vaikuttavin oli sodan ajan tiedustelupäällikön ja Mannerheimin todellisen luottomiehen, eversti Aladar Paasosen Strasbourgissa asuvan pojan, Henry Paasosen pitämä puhe. Aladar Paasonen kirjoitti Mannerheimin kanssa tämän muistelmia Montreux’ssa usean vuoden ajan ennen siirtymistään Yhdysvaltoihin. Henry Paasonen korosti, miten Mannerheim aidosti rakasti kotimaataan ja suomalaisia sotilaita, mitä ei aina ole oikein ymmärretty.

 

Lisätietoja Mannerheimin Sveitsin vuosista löytyy täältä.


R.W.Stewenistä perinnesäätiön kunniapuheenjohtaja

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön vuosikokous 13.4. kutsui kenraaliluutnantti R.W.Stewenin säätiön kunniapuheenjohtajaksi. Säätiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kenraalimajuri Sami Sihvo. Varapuheenjohtajaksi valittiin pääsihteeri Pekka Kouri. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa kenraaliluutnantti Ilkka Aspara.

 

Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu R.W.Stewen toimi säätiön hallituksessa vuodesta 1993 lähtien. Säätiön puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1999 lähtien. Kenraali Stewenin puheenjohtaja-aikana säätiön uutena toimintamuotona on aloitettu joka toinen vuosi jaettava sotahistorian palkinto. Palkinnon arvo on 5.000 euroa.

 

R.W.Stewen oli myös Askaisiin rakennetun Ritaripuiston keskeisiä ideoijia ja hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja. Ritaripuisto avattiin vuonna 2007.

 

Kenraaliluutnatti R.W.Stewen on Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön historian toinen kunniapuheenjohtaja. Ensimmäinen kunniapuheenjohtaja oli jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.

 


Perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2010 Harri Korpisaarelle

Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myöntää joka toinen vuosi sotahistorian palkinnon, jonka suuruus on 5.000 euroa. Järjestyksessään kolmas palkinto on myönnetty valtiotieteiden tohtori Harri Korpisaarelle hänen tohtorinväitöskirjastaan ” Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. ”

 

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Harri Korpisaaren tutkimus Sotilaskomiteasta osoittaa poikkeuksellisella tavalla, että vuoden 1918 sisällissodasta on mahdollista kirjoittaa tieteellisen viileästi, puolueettomasti ja objektiivisesti. Teos on selkeä ja se on kirjoitettu luettavasti. Tekijä on myös kyennyt uppoutumaan syvälle tapahtumien syihin ja taustoihin ja tuomaan esille lopputulokseen vaikuttaneet tekijät ilman, että hän johtopäätöksissä omaksuu tuomion jakajan roolin.

 

 


Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2010

Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta on Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö perustanut joka toinen vuosi myönnettävän sotahistorian palkinnon. Palkituksi voi tulla jo valmistunut merkittävä sotahistoriallinen tutkimus. Tutkimuksen edellytetään täyttävän tieteelliset kriteerit.

 

Säätiöllä on myös mahdollisuus palkita poikkeuksellisen ansiokas ura sotahistoriamme tutkimuksessa.

 

Palkintosumma on 5.000 euroa.

Kolmannen kerran sotahistorian palkinto myönnetään aikaisemmasta tiedosta poiketen vasta syyskuussa 2010.

Hakemukset tulee toimittaa perinnesäätiölle 15.1.2010 mennessä.

 

Lisätietoja sotahistorian palkinnosta löydät täältä.

 


Askaisten Ritaripuisto kaksi vuotta

Kesäkuussa 2007 avattua Askaisten Ritaripuistoa kehitetään jatkuvasti. Puiston kaksivuotispäivänä kesäkuussa 2009 uusittiin infotaulut, parannettiin valaistusta sekä rakennettiin tukikaide kunniakivelle johtavalle käytävälle.

Kunniakivi

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Askaisten Ritaripuiston keskellä on graniittinen kunniakivi, joka kuvaa Mannerheim-ristiä.
Kuva: Jyri Nikkola
 

Ritaripuiston uusittujen infotaulujen tekstit on luettavissa täältä.


Perinnesäätiön sotahistorian palkinto Pentti Airiolle

 

Edistääkseen sotahistoriallista tutkimusta Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myöntää joka toinen vuosi sotahistorian palkinnon, jonka suuruus on 5.000 euroa. Järjestyksessään toinen palkinto on myönnetty Pentti Airiolle hänen tohtorinväitöskirjastaan ”Yrjö Keinonen – uudistajaksi asetettu”.

 

Kenraali Yrjö Keinonen on ollut yksi kiistellyimmistä puolustusvoimain komentajista. Sotatieteiden tohtori, prikaatikenraali Pentti Airio on tohtorinväitöskirjallaan ”Yrjö Keinonen – uudistajaksi asetettu” ratkaisevasti rikastuttanut hänestä aiemmin vallinnutta kuvaa. Airion tutkimusaihe on erittäin perusteltu ja osuva, ja se on vaatinut myös suurta tutkijanrohkeutta. Sinnikkäästi ja ennakkoluulottomasti puurtamalla Airio on onnistunut upottamaan tutkimuksellaan monta myyttiä, mutta tuonut samalla päivänvaloon paljon uutta, kovaa ja dramaattistakin tietoa.

 

Lisää tietoa perinnesäätiön sotahistorian palkinnosta löytyy täältä.

 

102-0263 IMG
Sotahistorian palkinnon Pentti Airiolle (vas) luovutti perinnesäätiön puheenjohtaja R.W.Stewen

 

Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2010.


Askaisten Ritaripuisto

Mannerheim-ristin ritarien sekä sotiemme veteraanien kunniaksi Askaisiin perustettu Ritaripuisto avattiin lauantaina 2.6. 2007.

 

Kunniakivi

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ainutlaatuinen Ritaripuisto on huomionosoitus koko ritari- ja

veteraanisukupolvelle, heidän saavutuksilleen sekä ajalle ja hengelle jota he edustavat.

 

Ritarikivi 18 Mannerheim
Suomen itsenäisyyden 90 -vuotispäivänä 6.12.2007 sytytettiin Ritaripuistossa kynttilä jokaisen muistokiven eteen.

 


Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö

 

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö on vuonna 1973 perustettu säätiö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on Suomen Marsalkka Mannerheimin muiston vaaliminen. Lisäksi säätiö tukee taloudellisesti Suomen sotia koskevan sotahistorian tutkimustyötä sekä suomalaisten upseerien koulutusta.

 

Säätiön peruspääoman muodosti aikanaan Suomen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsasvaltuuskunnan tarkoitukseen luovuttamat varat.

 

Ratsastajapatsas 2

Marskalken av Finland Mannerheims traditionsstiftelse

Marskalken av Finland Mannerheims traditionsstiftelse
grundades år 1973, och har som sin viktigaste uppgift att värna marskalk Mannerheims minne. Till stiftelsens uppgifter hör också att befrämja forskningsarbete som berör Finlands krig samt utbildning av finska officerare.

 

Huvuddelen av stiftelsens kapital utgörs av medel som i tiden överläts till marskalk Mannerheims ryttarstatydelegation.

 


TA-1

Poutapilvi web design Oy